Jos sidoksesta halutaan kestävä, on ompeluun käytettävän langan oltava suhteellisen vahvaa. Vahvuus tässä yhteydessä manifestoituu paksuutena; kymmenestä arkista muodostuva sidos on selän puolelta kymmenen langan paksuutta leveämpi kuin etureunasta. Tätä voidaan kiertää ompelemalla kahta tai useampaa arkkia samalla kertaa, mutta se on käytäntönä moraalisesti kyseenalaista ja suosittelisin siihen turvautumista vain kun muut vaihtoehdot ovat poissuljetut.
Taipeenlyönnillä saadaan lankojen jakautuminen lomittaiseksi päällekkäisyyden sijaan. Sidos puristetaan tiiviiksi selkäosaa lukuun ottamatta ja näin syntyvää selän muotoa korostetaan vielä työstämällä kunnes arkkien poikkileikkaus muistuttaa viuhkaa. Taipeenlyönnisssä sidoksen selkäosaan muodostuu selkeä taive jonka toisella puolella sidoksen paksuus on siihen käytettyjen paperin paksuus ja toisella arkkien ja niiden sisällä kulkevan langan paksuus. Koska arkit eivät taivetta lyötäessä pääse liikkumaan toisiinsa nähden, muotuotuu selkä kaarevaksi.
Taive joka näin on aikaansaatu muodostaa luontevan komplementin kansipahville. Kirjan aukeaminen tapahtuu selän ja kannen liittymäkohdassa eikä kannen paksuuden verran selänpuolella, kuten varhaisissa kirjoissa. Sidostyypissä jossa on “kannen reuna” (square, formaatti, syrjähyppy) pyrkii sidoksen etusyrjä painovoiman vaikutuksesta roikkumaan kunnes sen alareuna koskettaa kirjahyllyn pintaa. Ainoat asiat jotka estävät tätä, ovat kansien ja blokin yhdistävien materiaalien jäykkyys ja taive, joka nojautuu kansipahvien sisäreunoihin. Tämä sidoksen nojautuminen kansipahveihin pyrkii työntämään kansia sidoksesta ulospäin. Tätä estävät osaltaan sidosnauhat, bindit, taivekankaat, ylivetomateriaali ja tapa säilyttää kirjoja kirjahyllyssä vierekkäin, jolloin hyllyn reunat ja vieressä olevat kirjat tukevat kansia.
Esimerkiksi ovea tai porttia kivestä rakennettaessa rajoitti kulkuaukon leveyttä kamanana käytetyn kiven heikkous. Pitkä kivi murtui jo omasta painostaan. Holvikaaressa kamanan paino ei kohdistu enää annetusta pisteestä kohtisuoraan alaspäin vaan jakautuu holvin muodosta riippuen sitä ympäröiviin rakenteisiin. Kahden pylvään päälle asetettu holvikaari ilman ympäröivää muuria tai seinää pyrkii painollaan työntämään pylväät yläpäästään erilleen ja kaatamaan ne. Jos sidomme pylväät välistään toisiinsa saavutetaan rakenteen vakaus läpikuljettavuuden kustannuksella. Sitomalla pylväät toisiinsa ulkokautta saavutetaan maksimaalinen läpikuljettavuus ja rakenteen tukevuus jopa kallistettaessa. Huvinsa kullakin.
Taive on tapa hallita turvotusta ja siirtää sidokseen vaikuttavat voimat kansien kautta sitä ympäröiviin rakenteisiin .
Teksti. Harri Aaltonen, etulehti 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti